- Nyt levis homma hieman käsiin. Mun piti tehdä Pandoraan vielä yks ylläri-osa ja extra, jotka ajattelin pitää salassa sunnuntaihin ja sitten paljastaa teille Eternityjen ekan osan sijaan ne. Mutta sitten menin poistaa sen naapuruston jossa Pandoran tapahtumat oli, joten... ne kuvat mitä en ehtiny vielä siirtää sen naapuruston storytellingistä, katos taivaan tuuliin. Eli ylläriosia ei tule. PISTE.

Tää ketuttaa yli kaiken, olin jo niin paljon ehtiny hehkuttaa itekseni, miten paljon kaikki yllätytte ja ootte silleen "JEEEEEEEE!" siellä kotikoneidenne äärellä kun meette sunnuntaina kattoo Eternityjen sivuja ja siellä onki luvassa jatkoa Pandoraan. Nyt se ei sitten ole mahdollista :/ Joten sori myös sinulle DIZZZ, en pääse toteuttamaan palkintoasi.

Kerron teille nyt sitten ihan tällä lailla tekstin välityksellä, mitä ehdin kuvata. Kuvia oli yli 300, ja kaikki oli enää nettiin laittoa vaille valmista...kunnes menin mokaamaan :/

Miksen sitten vaan tee kaikkea uudestaan? Siksi, koska joutuisin tekemään Sebastianin ja teini-Pandoran simin uudelleen, joutuisin rakentamaan koko slummin uudelleen ja menis taas 3h kuvata kaikki kuvat. Eikä siitä silti tulis enää samanlaista.

Jotenka nyt kerron teille tämän osan 10. Forgiveness - Anteeksianto sisällön ihan vaan tekstinä. Tässä olis ollu otsikkokuva:

 

snapshot_f7ce9357_d7e3ae77.jpg picture by liddna

 

Osa jatkuu siitä mihin edellinen loppuu. Sataa. Joanna ja David kyyristelevät yhä murtuneena Pandoran ruumiin vieressä. Jonkun ääni kuuluu heidän takaa "Turhaa te enää surette, tuo on vain kuollut kuori". Kaksikko nostaa kasvonsa vihaisina kohti ääntä, ne luulee että joku hörhö on tullu juttelee niille. Sitten ne näkee...Sebastianin, joka istuu hymyillen romuttuneen auton konepellillä.

"Jos te tahdotte jotain itkeä, niin itkekää tämän perään." Sebastian jatkaa ilkikurinen ilme kasvoillaan ja ottaa kätensä esiin. Siinä sillä on Pandoran sielu. Joannan ja Davidin suut loksahtaa auki ja Joanna kävelee Sebastiania kohti. Se ihmettelee mitä poika tekee siellä, sehän on kuollu. Sebastian hyppää auton päältä aivan naisen eteen, ja nyt nainen näkee että pojan silmät on kuoleman verhoamat (sil oli sellaset sumeat silmät missei ollu pupillia). Sebastian nauraa kolkosti. "Kaikelle ei äiti kulta ole selitystä. Älä siis mieti asioita liikaa. Ja nyt, jos sallinette, otan itselleni takaisin loputkin rakkaasta Valeriestani." David kattoo Pandoran ruumiin suuntaan ja se ei oo enää siinä. Se raivostuu ja huutaa Sebastianille: "Anna hänet takaisin". Sebastian kävelee tyynesti miestä kohti ja toteaa: "Miksi ihmeessä, minunhan hän oli alun perinkin. Nyt vien hänet kanssani taivaaseen, etkä sinä mahda sille mitään." Joanna menee riitapukareiden väliin ja sanoo, että niiden täytyy antaa Pandoran itse valita. "Tiedän, että sinä hänet houkuttelit ennen aikojaan pois elämän rajan toiselle puolelle, Sebastian. Ilman sitä David olisi ehtinyt ajoissa tunnustaa tunteensa tyttärelleni, ja hän olisi nyt täysissä sielun ja ruumiin voimissaan. Olet siis sen velkaa."

Sebastian näyttää hapanta ilmettä naiselle ja huokaa sitten: "Selvä, Valerie saa itse päättää kumman tien valitsee." Sitten se ojentaa kätensä kohti Davidia ja käskee tätä tarttumaan siihen jos se tahtoo "kuulla tulevansa torjutuksi." David hymyilee ja tarttuu pojan käsiin. "Ei, minä tuon hänet takaisin."

Kirkas valon välähdys, ja David huomaa makaavansa maassa keskellä kirkasta ja valkoista tilaa. Missään ei näy mitään, vain loputonta tyhjyyttä. Se nousee ylös ja lähtee kävelemään johonki suuntaan. "Oletko eksyksissä?" kuuluu Sebastianin ilkikurinen ääni sen viereltä, ja David hätkähtää. Sebastian johdattaa miehen Pandoran luokse, ne kävelee sitä ennen pitkän matkan tyhjyydessä.

Sebastian ottaa käteensä Pandoran sielun, ja kysyy vielä kerran, onko David valmis. Mies nyökkää. Sitten se asettaa sielun takaisin ruumiiseensa ja Pandora avaa silmänsä. David ryntää halaamaan sitä, mutta nukke ei tunne sitä. David yrittää saada sen muistamaan, ja pyytää anteeksi kaikkea pahaa mitä on tehny sille. "Anna Pandora anteeksi, anna kaikki pahat tekoni anteeksi." Sebastianin huulille leviää hymy, Pandora ei enää tunne Davidia. Poika huhuilee tytön luoksensa ja ne lähtee kävelemään poispäin Davidista. Pandora pyytää anteeksi Davidilta, ettei voi auttaa. Kun ne on jo kaukana, David huutaa Pandoraa pysähtymään. Se juoksee tän luokse ja sulkee syliinsä: "Pandora. Anna minun rakastaa sinua, anna minun tehdä sinusta ihminen sen voimalla. Ei korjata virheitä, vaan aloitetaan kokonaan alusta. Jos vain annat minulle anteeksi."

Pandora pitelee päätään, sen päässä välähtää muistikuvia Davidin ja sen yhteisistä hetkistä ja se empii hetken ennen kun sanoo hiljaa: "David....". Sebastian pyytää Pandoraa jatkaa matkaansa sen kanssa, mutta Pandora ei liikahdakkaan. "En voi Sebastian, olen pahoillani. Minun kuuluu jäädä vielä joksikin aikaa Davidin rinnalle. David on nyt elämäni uusi keskipiste. Minä rakastan häntä." Sebastian huokaa, ja myöntää tappionsa. "Selvä, voitte sitten palata."

Taas kirkas valonsäde. David herää Joannan polvilta keskeltä slummia. On aamu. Joanna huokaa helpotuksesta, kun poika onki elossa. Se oli odottanu koko yön siinä jotain elonmerkkiä.

David nousee maasta istualteen, ja kysyy heti missä Pandora on. Joannakin nousee polvilleen ja hymyilee. "Hän on lähempänä kuin luuletkaan" ja kattoo taaksensa. David nousee seisomaan ja kurkkaa selkänsä taakse. Äkkiä joku hyppää sen syliin, se on aikuinen Pandora, jolla on eriväriset, kirkkaansiniset silmät (ei enää niin nukkemaiset), edelleen hopeiset hiukset, sillä ei oo enää kissankorvia, ja sen iho on muuttunu normaaliks. David pitää tyttöä sylissään, ja suutelee sitten sitä. Osan viimeiset kuvat on siitä Pandoran lapsuuskodin terassilta, minkä ne on kunnostanu uudestaan. Ne seisoo siinä eri vaatteissa, eri hiuksissa (olevinaan vanhempia), on kesä, ja kaikkialla on värikästä. Loppu

Sitten vielä EXTRA

Pandora ja David seisoo "uuden" kotinsa terassilla (siis siinä samassa mikä on tossa 10. osan lopussa). Pandora on iloinen että siit tuli ihminen, siitä että se meni naimisiin Davidin kanssa, ja siitä että se sai perheensä takaisin. Kaukana pihan toisella puolella näkyy joku simi kävelemässä taloa kohti. Pandora huutaa "Lapset, mummi on tulossa." Askelia portaissa. Kaksi lasta juoksee kohti vanhusta. Joanna hymyilee ja katsoo iloisena sitä vastaantulleita lapsia ja toteaa: "Mukavaa nähdä teitä." Kasvokuva lapsista joista toinen on ihan Pandoran näköinen, (sillä on davidin nenä ja iho, muuten se on Pandoran näköinen) ja toinen ihan kuin mini-David. Tytön nimi on Valerie. Se sai ihan syntyessään hopeiset hiukset, en muokannu niitä mitenkää. Pojan nimi taas on Sebastian, ja se sai kaikki Davidin piirteet syntyessään. En sitäkään muokannu. Tässä kuvat lapsista taaperoina ja Sebastian (Pandoran poika) teininä, sekä aikuinen Pandora ennen muodonmuutosta. (Huomatkaa, ei nukkeihoa enää ;) )

snapshot_77a865df_37e3da72.jpg picture by liddnasnapshot_77a865df_37e3dade.jpg picture by liddnasnapshot_77a865df_57e3e223.jpg picture by liddna

Nämä kuvat oli ainoot jotka sain pelastettua. 8<